perjantai 16. marraskuuta 2012

Rebekka on mukava mutta ei teologi

Aiemmassa blogissani kirjoitin aika monta merkintää otsikolla Tyttökirjateologiaa. Etsiskelin hengellisiä elementtejä ja käsityksiä kristinuskosta etupäässä niistä kirjoista, joita itse olen lapsena lukenut. (Samat tekstit löytyvät muuten täältäkin pohjasta - siirsin kaiken samalla kun aloitin blogin tässä alustassa - mutta en ole saanut aikaiseksi merkata niihin mitään tunnuksia.) Suunnittelin kovasti ottavani sarjaan jonkun uudenkin lastenkirjan, kunhan löytäisin sellaisen, jossa olisi aineksia tyttökirjateologiaksi. Hengelliset teemat vain tuntuvat kadonneen lasten- ja nuortenkirjallisuudesta miltei kokonaan.

Kun neiti Kevät lainasi kirjastosta Tuija Lehtisen kirjan Rebekka ja kesäprinssi, luulin tehneeni sellaisen löydön. Rebekka on nimittäin papin tytär, jonka elämässä seurakunta on isän työn ja koti-pappilan lähiympäristön kautta väistämättä mukana. Kirkossa käydään, tuttavapiiriin kuuluu suntion perhe ja seurakunnan työntekijöitä ja siskot veisaavat sujuvasti virsiä nuken hautajaisissa. Kristillinen tapakulttuuri on siis kirjassa aika paljonkin läsnä.

No, teologisia pohdintoja Rebekka ei kuitenkaan juuri harrasta. Tai jos harrastaa, Lehtinen ei kerro niistä lukijoille. Lehtisen tyyli on varsin kepeä, joten ehkä Jumalaan ja uskoon kohdistuvat pohdinnat eivät istuisikaan kirjaan. Toisaalta, kaiken iloisen keveyden keskellä Rebekka kyllä tekee osuvia oivalluksia kasvamisesta, ihmisyydestä, ihmissuhteista, itsenäisyydestä ja ryhmän paineesta, eli kepeys ei näytä estävän pohtimista.

Mieleeni nousi omilta teinivuosilta tuttu Lehtisen kirja Mirkka ja riparikesä. Siinä Mirkan ripari näyttelee keskeistä osaa, mutta muistini mukaan riparia kuvataan vain hauskojen tapahtumien näyttämönä - mahdolliset hengelliset keskustelut käydään kirjan sivujen ulkopuolella. Vähän samantapainen asetelma siis.

Rebekka-kirjassa on kyllä paljon mukavaa perinteisen tyttökirjan meininkiä. Punatukkainen, pitkälettinen ja omia polkujaan päättäväisesti kulkeva Rebekka muistuttaa jossakin määrin Vihervaaran Annaa, vaikka ei olekaan yhtä syvällinen hahmo. Vuonna 2007 julkaistu Rebekka ja kesäprinssi aloitti kokonaisen Rebekka-sarjan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti