Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jumalanpalvelus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jumalanpalvelus. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Kuiskutusta iltamessussa

Olimme Pellavatukan kanssa iltamessussa, pitkästä aikaa. Istuimme kirkon parvella kaksistaan. Siellä saattoi sopivasti vähän supista pitkin messua - kysyttävää riitti:

- Kuka toi on? (messun toimittaneesta papista) Miksi mä en tunne sitä?
- Missä kaikki muut ihmiset on, miksi ne ei oo täällä? (iltamessussa oli paljon vähemmän väkeä kuin sunnuntain pääjumalanpalveluksissa yleensä)
- Mihin tosta ovesta pääsee? Entä tosta toisesta? Oonko mä käynyt siellä?
- Mihin sakastia tarvitaan?
- Miksi albaa käytetään?
- Mikä on evankeliumi? (kuuntelee äidin selostuksen) Luukaksella (kaverin pikkuveli) on oma evankeliumi!
- Keitä Markuksia sä tunnet?
- Missä on Getsemane?
- Mistä se nyt puhuu ja miten kauan se oikein aikoo jatkaa? (saarna oli suunnattu ennemmin nelikymppisille tutkijoille kuin ekaluokkalaisille tytöille)
- Mikä toi taulu on?
- Miten Jeesus joutui sinne ristille?
- Miten pääsiäispuput liittyy pääsiäiseen?
- Keitä ne on ne rosvot? Tiedäksä niitten nimet?
- Onks siinä tarinassa onnellinen loppu? (missä tarinassa? Jeesuksen vai rosvojen vai jossain muussa?)
- Miks tossa lukee ULOSUT (Ulos - Ut)
- Saanko mä sen leivän ehtoollisella?
- Miltä viini maistuu? Onko se hyvää?
- Miksi uruissa on tommonen ovi joka menee kiinni ja auki? Miten urut toimii?
- Kuka istuu Jumalan vasemmalla puolella?

Osasin vastata tyydyttävästi noin kahteen kysymykseen (Kuka toi on - Seppo, yksi tämän seurakunnan papeista, ja Saanko mä sen leivän - kyllä). Ehdotin varovasti, että jos kysytään joskus joltakin papilta tai vaikka IP-kerhon ohjaajalta noista asioista, mutta kuulemma se ei ollut tarpeen.

- Ei mulla oo sillai mitään kysyttävää.

Eipä kai sitten. Mukava yhteinen messukokemus kuitenkin. 

Mutta olin kyllä ihan hyvilläni, ettei siellä parvella ollut tänään muita.

torstai 18. huhtikuuta 2013

Luonto jumalanpalveluksessa, jumalanpalvelus luonnossa

Lehteilen tässä painotuoretta kirjaa. Luontokirkkovuosi (toim. Suvielise Nurmi ja Panu Pihkala) on äskettäin ilmestynyt. Sain olla mukana kirjan melko pitkässä tekoprosessissa. Lopputuotosta on mukava pidellä.

Kirjan ideana on antaa sekä taustatietoa että käytännön vinkkejä luonnon ja ympäristön tuomiseksi vahvemmin jumalanpalveluselämään - myös muulloin kuin luomakunnan sunnuntaina. Tekstejä, ideoita ja toiminnallisia vinkkejä on eri vuodenajoille monipuolisista aiheista. Suvielise ja Panu ovat tehneet hyvää työtä kirjan toimittamisessa. Nyt kun kirja vielä löytäisi paljon käyttäjiä!

Panu kirjoittaa kirjasta ja sen syntyprosessista omassa blogissaan.