Kummin määritelmä

Mitä sana kummi tarkoittaa?

Facebookissa on kiertänyt muuan kuva ja sen liitteenä lainaus ilmeisesti Jaakko Heinimäeltä:

Miksi kummin pitää kuulua kirkkoon? Siitä yksinkertaisesta syystä, että kummius on kirkon virka. Olisihan se outoa, jos vaikkapa arkkipiispa ei olisi kirkon jäsen. Kummi-instituutio perustuu jo ensimmäisten kristittyjen maanalaisiin seurakuntiin, joissa uudet tulokkaat saivat kokeneemman kristityn tukihenkilökseen ja opastajakseen. Latinaksi kummin eli tukihenkilön nimitys oli sponsor. Kummius on sponssaamista, jota ei voi hoitaa rahalla.

Tekstin jakamisen motiivina lienee se, että moni on törmännyt ilmiöön, että lapselle halutaan kummeja, jotka eivät kuulu kirkkoon. Tiedän itsekin, että joidenkin tuttavien lapsilla on "virallisten" kummien ohella epävirallisia, kirkkoon kuulumattomia kummeja. Toisaalta uskonnottomatkin perheet ovat pyytäneet lapsilleen kummeja.

 

Täältä tutkijankammion syövereistä maailma näyttää parhaillaan sellaiselta, että minun nähdäkseni periaatteessa kummius on määrittelykysymys. Jos joku haluaa määritellä, että kummi tarkoittaa samaa kuin peruna, niin siitä vain:

Yleensä käsitteellä kummi tarkoitetaan kristityn henkilön kasteen todistajaa tai hengellistä ohjaajaa (tähän koko liuta viitteitä), mutta tässä artikkelissa kummin käsitetään olevan synonyymi sanalle peruna (Solanum tuberosum, koisokasvien heimoon kuuluva kasvi, jonka mukulaa käytetään yleisesti ravintona), koska...

Toisin sanottuna, jos jonkun mielestä kummi on hyvä sana tarkoittamaan lapsen aikuista kaveria ilman mitään uskonnollista tai hengellistä erityistehtävää, niin mikäs siinä. Kutsukoon sitten sellaista ihmistä kummiksi. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että sana kummi ei tarkoita kaikissa yhteyksissä samaa. Se, että joku haluaa määritellä kummin tehtävän ei-hengelliseksi, ei myöskään tarkoita sitä, että kirkon tarvitsisi määritellä se niin. Kastettavan lapsen kummien tulee olla kristittyjä, koska siinä yhteydessä kummius määritellään niin. Kummin tehtävä on tukea vanhempia lapsen kristillisessä kasvatuksessa.

 

Minulla ja miehelläni on läheisiä sukulaisia ja ystäviä, jotka eivät kuulu kirkkoon. Osassa näistä ihmisistä olisi ollut paljonkin kummiainesta tuossa aikuinen kaveri -mielessä, mutta emme pyytäneet heitä "pakanakummeiksi" tai "kummituksiksi". Ajattelimme, että kristilliset kummit riittävät.

Ritari Yrjänällä on kyllä kummi, joka ei kuulu luterilaiseen kirkkoon. Rakas kälyni on ortodoksi ja hän on myös Yrjänän kummi. Sellaiseen kummiuteen kirkkokin onneksi suhtautuu myötämielisesti - lapsellani on oikein ihana kummitäti, ja samalla kiehtova kurkistusikkuna hiukan erilaiseen kristillisyyteen.