Eilen aamulla oli pakkasta, tänä aamuna lunta ja pakkasta. Syksy on jotenkin salaperäisesti humpsahtanut pitkälle ilman, että olen ollenkaan huomannut. Kauheassa kiireessä kaiveltiin aamulla kaapeista Pellavatukalle talvivaatteita - viimevuotiset ovat pieniä ja uudet hankkimatta.
Useamman lapsen perheessä on onneksi aina jotakin, mistä ottaa: löytyihän sieltä isosisarusten melkein loppuun kuluttama haalari ja isoveljen vanhat kengät. Tyttö lähti eskariin tyytyväisenä lämpimissä vaikkakin kuluneissa varusteissaan. Itsellenikin jäi tyytyväinen olo, kun lumi oli lapsesta niin hauskaa. Sitäpaitsi, selvittiinpäs tohinoista, vaikka aivan en Sananlaskujen kirjan hyvää vaimoa vastaakaan:
Pakkanen ja lumi eivät häntä säikytä,
sillä hän on varannut perheelleen talvivaatteet.
(Sanal. 31:21.)
Mukavaa lumista viikonloppua itse kullekin!
Oi, kylläpä nauratti tuo raamatunkohta! Miten voikin joskus sana sattua niin humoristisesti kohdalleen. Pohjoisen asukkia nuo harvat lumi/pakkanen -sanat ilahduttavat erityisen paljon.
VastaaPoista(ps: http://www.espoonseurakunnat.fi/web/at-kirkko/aija-poyrin-blogi)
Hei Aija, kiva kuulla sinusta! Onpas mukavaa, että sinulla on taas blogi!
VastaaPoista