keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Kivulla sinun pitää tutkimuksesi synnyttämän

Tulin tässä ajatelleeksi ja ihmetelleeksi syntiinlankeemuskertomusta jotenkin uusin silmin. Oikeastaan se on aika kumma tarina.

Olen aina spontaanisti ajatellut, että Jumala on antanut ihmiselle järjen ja vapaan tahdon sekä kyvyn tehdä moraalisia valintoja. Että ne ovat olennainen osa ihmisen olemusta, sitä Jumalan kuvaa, joka hän luomiskertomuksen mukaan on. Syntiinlankeemuskertomuksessa taas ihminen oikeastaan varastaa ymmärryksen itselleen ja tulee sen takia karkotetuksi paratiisista. Olen tulkinnut kertomuksen kuvaukseksi siitä, miten ihmisestä tuli ihminen - muita eläimiä älykkäämpi ja kykenevä juurikin noihin moraalisiin valintoihin.

Tosin tulkintaani nyt hieman hämmentää se, että silmiensä avautuessa Aatami ja Eeva huomaavat pelkästään olevansa alasti. Muita kaiken tai hyvän ja pahan tietämisen merkkejä tekstissä ei mainita. Omasta näkökulmastani suhtautuminen alastomuuteen näyttäisi olevan lähinnä kulttuurinen tai sopivaan käytökseen liittyvä kysymys, ei niinkään moraalinen ongelma.

Oletetaan kuitenkin, että kielletyn puun hedelmä tosiaan antoi ihmiselle kyvyn oppia uutta sekä ymmärtää hyvää ja pahaa. Se on kieltämättä työlästä ja kivuliastakin usein. Tiedon perässä ja avulla kulkiessaan ihminen on monta kertaa aiheuttanut valtavasti pahaa. Sanotaan, että tieto lisää tuskaa, ja joskus voisi olla mukavaa tuudittautua lapsen tietämättömyyteen sen sijaan että tietäisi näin paljon maailman ongelmista. Kuitenkin ymmärrys, siis todellinen, syvällinen ymmärrys, on myös jotakin huikaisevan hienoa ja - lopulta - ehdottomasti tavoiteltavaa.

Syntiinlankeemus on parasta mitä ihmiselle on tapahtunut? Hm. En taida nyt oikein ymmärtää kertomusta. Mikä sen varsinainen pointti on? (Viisaammat saavat toki mielellään selittää!)

Niin, ja mistä tämä tuli mieleen? Kävi mielessäni, että tutkimusprosessia voisi kuvata vaikka näillä sanoilla:

Tutkijalle hän sanoi: - Minä teen suuriksi sinun tutkimusprosessisi vaivat, ja kivulla sinä olet synnyttävä tieteelliset artikkelisi. Kuitenkin tunnet halua aiheeseesi, ja se pitää sinua vallassaan.
 
Viimeksi mainittu on sitten syytä lukea pikkuinen pilke silmäkulmassa. Terveisiä vain täältä tutkijankammiosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti